Politiikan tutkimus avaa demokratian tilaa yhteiskunnassa

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin pääasiallisena tutkimusaiheena on demokraattiset innovaatiot. Kansalaisten tulisi kokea olevansa osa demokraattista päätöksentekoa ja kyetä luottamaan sen legitimiteettiin.

Vaalitutkimuksia on toteutettu Suomessa säännöllisesti vuodesta 2003 lähtien. Ne antavat uutta tietoa politiikan muutoksesta ja demokratian tilasta. Pitkien aikasarjojen perusteella muodostuu kuva siitä, miten suomalaisten arvot, asenteet ja poliittinen käyttäytyminen muuttuvat.

—Äänestäjäkunnasta saatavan tiedon kautta voidaan ymmärtää eri yhteiskuntaryhmien ja esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja. Tutkimukset paljastavat myös sen, minkä tyyppisiä ehdokkaita erilaiset ihmiset äänestävät, professori Kimmo Grönlund kertoo.

—Yritämme keksiä uusia muotoja demokratian vahvistamiseksi. Kiinnostus tähän on herännyt, koska Suomessa tilanne on paradoksaalinen: kansalaisten halukkuus ja valmius osallistua politiikkaan ovat parantuneet, mutta äänestysvilkkaus ja puolueiden jäsenmäärät ovat pikemminkin laskeneet. Suuri osa kansasta on päätöksenteon ulkopuolella.

Kuvassa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund. Kuva: Timo Jakonen

Äänestysaktiivisuus on laskenut erityisesti nuorten kohdalla, lisäksi poliittinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat vahvasti eriytyneitä. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit heijastuvat poliittisen toiminnan edellytyksiin. Äänioikeuttaan käyttävät erityisesti ne, joilla menee hyvin, eli koulutetut ja hyväpalkkaiset. Vaaleihin liittyvä tutkimus on siten myös yhteiskunnan hyvinvoinnin tason tutkimusta.

Vaalien lopputulos on lopulta kiinni siitä, ketkä käyttävät äänioikeuttaan. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti nousi 2 prosenttiyksikköä ja erityisesti 18–34-vuotiaat äänestivät vilkkaammin kuin 2015 vaaleissa. Silti näiden nuorempien ikäryhmien äänestysprosentti on parikymmentä prosenttia alhaisempi kuin 65–74-vuotiaiden. Eduskuntavaaleissa kuuluu eläkeläisten ääni.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin liittyvän vaalitutkimuksen toteuttaa Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio, jonka puheenjohtaja Kimmo Grönlund on. Konsortio koostuu yhteensä 30 valtiotieteilijästä Åbo Akademista, Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä Turun yliopistosta. Aineistonkeruuta koordinoidaan Åbo Akademista käsin. Tutkimuksen tulokset julkaistaan pääraportissa keväällä 2020.

—Haastattelemme ihmisiä äänestämiseen liittyen arvoista ja poliittisesta kannasta oikeusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa. Alan kyselytutkimuksessa olemme jälkijunassa, Ruotsissa näitä on tehty jo vuodesta 1956. Vaalitutkimuksen yhteydessä kerätään myös Suomen osuus kansainvälisen The Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeeseen. Pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä toimivat käyntihaastattelut, joita tehdään koko maassa. Kansainvälisessä kyselyssä eri maissa kysytään yli 30 samaa kysymystä, vastaukset antavat arvokasta vertailuaineistoa.

Kuva: Timo Jakonen

Demokratia kuuluu samanmielisille

Demokratiassa ongelmana on oman porukan samanmielisyys. Ihmiset kommunikoivat muiden samoin ajattelevien kanssa, sosiaalinen media myös filtteroi jokaiselle ne uutiset ja kuvat, jotka vastaavat tämän kiinnostuksen kohteita.

—Demokratian toteutumisen kannalta se on huono asia, koska demokratian näkökulmasta kansan paras olisi löytää yhteinen tapa katsoa. Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa näkyi, että tosiasiassa harvat asiat ovat kovin yksinkertaisia, silti vihreillä, perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla on kaikilla hyvin puhdas ideologinen näkemys kompleksisiin asioihin. Suurempien puolueiden tavoitteena on ehkä enemmänkin koota ihmisiä siipiensä suojaan. Yhteishallituksessa täytyy löytyä konsensus, Grönlund painottaa.

—Olemme tehneet keskusteludemokratiakokeita vuodesta 2006 alkaen. Testasimme pienryhmissä yhdessä päättämisen tapoja esimerkiksi ydinvoimalakeskustelussa. Kyseessä oli kokeellinen poliittinen tutkimus, jossa tarkastellaan, onko lopputuloksen kannalta merkitystä sillä, tehdäänkö päätös yhdessä, vai suljettuna äänestyksenä. Olemme myös tutkineet mielipiteiden kehitystä samanmielisissä keskusteluryhmissä. Osalle ryhmistä annettiin demokraattisen keskustelun säännöt ja niitä moderoitiin, osa ryhmistä keskusteli vapaasti. Demokraattisen ”käsittelyn” saaneissa samanmielisissä ryhmissä mielipiteet eivät kärjistyneet samalla tavoin kuin vapaan keskustelun ryhmissä.

Grönlund sai juuri mittavan Åbo Akademin huippuyksikkörahoituksen demokratian tutkimukseen. Alan tutkijat muodostavat laajan, kansainvälisen verkoston ja hän itse perusti saksalaisen kollegansa kanssa Demokraattisten innovaatioiden verkoston. Grönlund toimi sen puheenjohtajana 10 vuotta.

—Palasin juuri Stanfordista, jossa toimii pohtivan keskusteludemokratian tutkimuksen uranuurtaja, kollegani professori James S. Fishkin. Åbo Akademi ja Turun yliopisto ovat tunnettuja tällä alalla ja maineemme on kansainvälisesti erittäin hyvä.

Tuttu televisiosta

Grönlund on toiminut medioissa vaaliasiantuntijana vuodesta 1995 alkaen. Tehtävä on hänen oman kuvauksensa mukaan eräänlaista pintaliitoa, eikä siis oleellinen osa professorin työtä. Se on kuitenkin se, mikä laajemmalle kansalle työstä välittyy.

—Aluksi toimin vaaliasiantuntijana Svenska Ylellä radiossa, vuodesta 2006 MTV:llä. Tehtävänäni on ollut istua vaali-illoissa ja joskus vaalitenteissä kommentoimassa tilannetta omaan tutkimukseeni ja asiantuntemukseeni perustuen. Viime aikoina olen ajatellut, että ehkä olisi aika siirtyä syrjään ja antaa tilaa nuoremmalle tutkijapolvelle, jolla on halua ja pätevyyttä esiintyä medioissa.

Yhteiskunnallinen tehtävä vie paljon aikaa medioiden yhteydenottojen vuoksi erityisesti vaalien yhteydessä ja on siten poissa professorin työstä. Grönlund on päätynyt pitämään puhelimensa äänettömällä, se on ainoa keino taata työrauha. 

—Minusta muuten kannattaa olla vastaamatta sellaiseen haastattelupyyntöön, joka ei ole suoraan omaa tutkimusalaa. Lisäksi haastatteluja antaessa ei kannata miettiä kollegoita, sillä kommentointia ei tehdä heille, vaan niin sanotulle tavalliselle yleisölle. Tieteen popularisointi on tärkeää. On hienoa, jos tutkija osaa selittää monimutkaisenkin asian ymmärrettävästi, Grönlund pohtii.

—Poliitikot arvostavat tutkittua tietoa. Olemme lähettäneet tutkimustuloksistamme tietoa kaikille kansanedustajille ja saamamme palautteen mukaan analyysejä luetaan todella tarkkaan.

Tieteen popularisointi on tärkeää. On hienoa, jos tutkija osaa selittää monimutkaisenkin asian ymmärrettävästi, Grönlund pohtii. Kuva: Timo Jakonen

Yhteiskunnalliseen keskusteluun monin tavoin osallistuva Grönlund hyödyntää ahkerasti sosiaalista mediaa. Muutama vuosi sitten hän ehdotti Twitterissä, että mitä jos eduskunta valittaisiinkin vaalien sijaan arvalla. Hän ei ollut aivan tosissaan, mutta toisaalta voi olla, että sillä konstilla saataisiin myös ihan laadukas eduskunta, eräänlainen kansalaisista koostuva arvontaparlamentti. Samaan ideaanhan esimerkiksi mielipidekyselyt perustuvat: satunnaisotannalla pyritään muodostamaan yleiskuva kansalaisten näkemyksistä. 

—Tulevaisuudessa tavoitteenamme on kehittää kymmenien tuhansien henkilöiden nettipaneeli suuren datamäärän saamiseksi. Nettipaneeli oli käytössä jo näissä eduskuntavaaleissa sekä ennakkoon äänestäneiden että vaalipäivänä äänestäneiden vastaajien kesken. Menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina ja ihmiset ovat tottuneempia tietotekniikkaan. Mukana oli 1800 vastaajaa, mikä vastaa mielipidemittausten otantaa. Kehittämällä entisestään satunnaisotantaa pyritään varmistamaan, että jokaisella on sama todennäköisyys tulla valituksi. 

Kimmo Grönlund on ollut kiinnostunut nuoresta pitäen yhteiskunnasta ja politiikasta. Uravaihtoehtoja pohtiessaan hän harkitsi myös arkkitehdin opintoja. Ala kiinnosti visuaalisen luovuuden vuoksi.

—Olen tyytyväinen valintaani, sillä politiikan tutkimus on todella mielenkiintoista. Tosin en opiskelijana vielä tiennyt, että suuntaisin tutkijaksi. Professorin työ on kieltämättä raskasta varsinkin, mikäli tehtävän kaikki osa-alueet ottaa tosissaan. Ei voi ajatella, että tulokset puhuvat puolestaan, tarvitaan jatkuvaa verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälistä. Yksinäisen suden tutkimusmallista on alallamme siirrytty enemmän tiimeihin. Paras tutkimus mitä teen, on se, mitä teen yhdessä toisten kanssa.

Grönlundin johtama Demokratian tulevaisuus on Åbo Akademin oma huippuyksikkö neljäksi vuodeksi.

—Tiimimme on kehittynyt myös sitä kautta, että olemme saaneet rahoitusta. Omassa pienessä ryhmässäni on tällä hetkellä neljä akatemiatutkijaa Suomen Akatemian rahoituksella. Olen ylpeä siitä, että pystyn tällaista tiimiä fasilitoimaan, sillä akateeminen johtaminen ei ole käskyttämistä vaan ryhmähengen ylläpitämistä. Pidän upeana sitä, että nuoret tutkijamme ovat niin lahjakkaita, Grönlund toteaa tyytyväisenä.

 

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Timo Jakonen

www.professoriliitto.fi