Eilen

Professoriliiton historiaa ja suomalaisen yliopisto- ja tiedepolitiikan vaiheita ei voi erottaa toisistaan.

Aikaisemmat puheenjohtajat

Professoriliiton entiset puheenjohtajat kertovat kausiensa keskeisistä tapahtumista.

Kaarle Hämeri
2015-2017Katso video

Jussi T. Lappalainen
1995-1998Lataa PDF

Juhani Keinonen
1999-2002Katso video

Risto Laitinen
2007-2010Katso video

Aatos Lahtinen
1993-1994Lataa PDF

Tapani Pakkanen
2003-2006Katso video

Maarit Valo
2011-2014Katso video

Professoriliiton puheenjohtajat 1969-1992

Ernst Palmén 1969-1970
Leo Heikurainen 1971-1972
Raimo Lehti 1973-1978
Keijo Kajantie 1979-1980
Martti Tienari 1981-1982
Antti Niemi 1983-1984
Yrjö Vasari 1985-1988
Mikko Viitasalo 1989-1992

Tapahtuipa eräänä vuonna

Yliopistomaailmassa tapahtui iso muutos 1960-luvulla: korkeakoululaitos laajentui ja opiskelijamäärät kasvoivat. Vanha malli yliopistojen autonomiasta ja opettajakunnan itsenäisyydestä ajautui kriisiin.

Vuoden 1968 lopulla Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL hyväksyi tavoitteekseen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttamisen korkeakouluissa, ns. mies ja ääni -periaatteen. Opetusministeri Johannes Virolainen asettui tukemaan opiskelijaliikettä.

Tapahtumien myötä professorikunnan parissa virisi ajatus professoreita kokoavan järjestön tarpeellisuudesta. Professoriliitto perustettiin 11.10.1969. Tämän jälkeen hallinnonuudistuspyrkimykset etenivät nopeasti: 5.12.1969 presidentti antoi eduskunnalle esityksen laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistamisesta.

Professoriliitto aloitti nopeasti laajalla rintamalla toiminnan, jolla pyrittiin vaikuttamaan eduskuntaan ja yleiseen mielipiteeseen. Vuodenvaihteessa 66 liiton jäsentä oli henkilökohtaisesti yhteydessä yli 120 eri puolueiden johtohenkilöihin ja kansanedustajaan. Kansanedustajien enemmistö pyrki kuitenkin saamaan lain säädettyä ennen seuraavia vaaleja.

Täysistuntokäsittely käytiin 4. – 13.3.1970. Lain vastustajat turvautuivat Suomessa harvoin käytettyyn menetelmään eli lain käsittelyn siirtämiseen vaalien yli jarrutuspuheenvuoroja pitämällä. Professoriliitto organisoi nopeasti puheiden kirjoittamisen, ja valmiita tekstejä toimitettiin joka aamu eduskuntaan satojen liuskojen päivävauhdilla. Kaikkiaan professoreiden kirjoittamia puheita piti valtiopäivillä 44 edustajaa, puheet kestivät yhteensä 56 tuntia. Jarrutus tuotti halutun tuloksen, sillä ensimmäistä käsittelyä ei saatu ajoissa päätökseen ja näin lakiesitys raukesi.

Liiton jäsenet katsoivat vastuunsa yliopistolaitoksesta niin suureksi, että vaara täytyi torjua vaikka ulkoparlamentaarisuutta hipovin menetelmin.  

Aikamatka 1969-2019

Käy katsomassa dokumentteja liiton eri vaiheista, mm. perustamisasiakirja ja muuta kiinnostavaa.

1974

Virkaehtosopimus professoreiden opetusvelvollisuudesta Akavan jäseneksi

1977

Virkaehtosopimus dekaanien, varadekaanien ja muiden esimiesten ja johtajien tehtävien korvaamisesta

1985

Suomi tarvitsee tieteentekijöitään -julkisuuskampanja
Ensimmäinen Vuoden Professori
Ensimmäinen Communicatio Academica -tapahtuma

2006

Sopimus uudesta palkkausjärjestelmästä

2010

Uusi yliopistolaki astuu voimaan
Melkein lakossa

2019

Liitto täyttää 50 vuotta

Itsenäistä Suomea rakentamassa

Suomi 100 -juhlavuonna Professoriliitto halusi nostaa esille merkittäviä professoreita itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä.

Esittelimme radiossa, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa kuukausittain professorin, joka tehnyt suomalaisen yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Sarja aloitettiin 2010-luvulta ja se päättyi 1910-luvulle. Tervetuloa kuuntelemaan podcasteja.

www.professoriliitto.fi